torstai 22. heinäkuuta 2010
RAHALAHJOITUS MURHAAJIEN EDUSTAJILLE
Hollannin keskusta-oikeistolaisen Vapaus-puolueen johtaja Geert Wilders vaatii Hollannin kristilliseltä hallitukselta selitystä, miksi se on myöntänyt 1 miljoonaa euroa eli 1 290 000 US$ American Society for Muslim Advancement:ille (ASMA) käytettäväksi kaksoistornien paikalle rakennettavalle suurmoskeijalle. Muslimit joukkomurhasivat kaksoistornien tuhon yhteydessä n. 3000 amerikkalaista.Kymmenet tuhannet amerikkalaiset ovat mielenosoituksillaan New Yorkissa vastustaneet ko. suurmoskeijan rakentamista!Geert Wildersin puolue PVV edustaa 3,75 miljoonaa hollantilaista äänestäjää ja se sai veret pysähdyttävän vaalivoiton viimeisissä Hollannin parlamenttivaaleissa ja on nyt ehdolla Hollannin uuteen hallitukseen.
OPERAATIO LYIJYYN VALETTU JA SEN VIRHEET
Vuosina 2008-2009 käytiin Gazan sota, jota Israelin puolustusvoimat kutsui nimellä operaatio Valettu lyijy. Sodan seurauksena Israeliin kohdistettiin valtavasti kritiikkiä, joka kärjistyi YK:n valtuuttamaan Goldstonen raporttiin. Suuri osa kritiikistä ei kiinnittänyt mitään huomiota niihin kahdeksan vuoteen ja 12 000:een raketti-iskuun, jotka Israel oli saanut kokea ennen operaatiota. Myöskään Hamasin tapoja käyttää hyväkseen siviileitä ja siviilirakenteita sodankäyntiinsä ei kritisoitu.
Maanantaina julkaistussa raportissa IDF myöntää, että operaation aikana tehtiin virheitä. Raportti on kolmas laatuaan, ja siinä ilmoitetaan, että IDF on nyt muuttamassa osaa tavoistaan ja toimintamalleistaan sodankäynnin aikana. Tulevaisuudessa tullaan kiinnittämään vielä enemmän huomiota siviilien ja siviiliomaisuuden suojelemiseen. “Tähän liittyy olemassaolevan infrastruktuurin parempi selvittäminen, tarkka tunnistaminen ja merkitseminen... .” Suunnitelmissa on myös luoda turvapaikkoja, joihin siviilit voivat paeta; evakuointireittejä, joita pitkin siviilit voivat turvallisesti paeta taistelualueilta; lääkintää siviileille; toimintamalleja tehokkaaseen kommunikointiin väestön kanssa, sekä sen ohjaamiseen; ja humanitäärisen avun pääsyn mahdollistaminen ulkonaliikkumiskieltojen, sulkujen ja liikkumisrajoitusten aikana.”
Lisäksi jokaisessa taisteluyksikössä pataljoonatasolta asti tulee olemaan humanitääristen asioiden upseeri. IDF tulee arvioimaan uudelleen myös valkoisen fosforin käyttönsä, vaikka se onkin sodankäynnissä laillista.
Tähän mennessä IDF on aloittanut 47 tutkimusta. Neljä sotilasta on nyt syytettynä tuomioistuimissa, ja neljälle upseerille on annettu kurinpalautusta. Raportti summaa: “Osana jatkuvaa oppimisprosessiaan IDF on myös tehnyt lukuisia muutoksia operaatioidensa toimintatapoihin ja käytäntöihin... .”
Suorittaakseen läpikotaisen ja luotettavan tutkimuksen IDF on tehnyt yhteistyötä joidenkin sellaisten tahojen kanssa, jotka olivat sen kovimpia kriitikoita sodan jälkeen. Näihin lukeutuvat ihmisoikeusjärjestöt Betzelem ja Human Rights Watch. Nämä järjestöt loivat yhteyksiä gazalaisiin arabitodistajiin ja järjestivät heille kuljetukset Israelin rajalle, missä IDF haastatteli heitä. Heidän todistuksiaan verrattiin sekä sotilaiden todistuksiin että toisiin lähteisiin ja informaatioon kuten videoihin, GPS-koordinaatteihin ja tiedustelutietoon. IDF:n tekemässä 47 tutkimuksessa oli 36 tapausta, jotka erityisesti mainittiin Goldstonen raportissa. Monissa tapauksissa IDF sai selville, ettei mitään rikkomuksia ollut tapahtunut. Osa tutkimuksista on yhä käynnissä.
On huomioitava seuraavat kolme seikkaa: 1) Brittiläinen eversti Richard Kemp sanoi operaatio Valetun lyijyn jälkeen, että “Israelin puolustusvoimat teki enemmän suojellakseen taistelualueen siviilien oikeuksia kuin mikään muu armeija sodankäynnin historiassa.”
2) Voidaan varmuudella todeta, ettei mikään muu armeija saa yhtä paljon kritiikkiä kansalaisjärjestöilta, YK:lta ja kansainväliseltä yhteisöltä kuin Israelin armeija.
3) Voidaan myös todeta, ettei mikään muu armeija asetu vapaahetoisesti yhtä perinpohjaisiin ja läpinäkyviin tutkimuksiin kuin IDF.
Nämä huomiot johtavat lopputulokseen, että IDF on todennäköisesti maailman moraalisin armeija. Täytyisi nähdä melkoista vaivaa väittääkseen tätä vastaan. Se, että IDF myöntää epäonnistumisensa ja muokkaa käytäntöjään, että IDF tekee yhteistyötä kovimpien kriitikkojensa kanssa (eli kansalaisjärjestöjen, jotka ovat usein räikeän asenteellisia Israelia vastaan), ja että IDF tekee tämän julkisesti, ovat merkkejä terveestä organisaatiosta – ei täydellisestä, mutta terveestä! Ei ihme, että muut maat lähettävät sotilasjohtajansa ja ammattisotilaansa oppimaan IDF:ltä.
Maanantaina julkaistussa raportissa IDF myöntää, että operaation aikana tehtiin virheitä. Raportti on kolmas laatuaan, ja siinä ilmoitetaan, että IDF on nyt muuttamassa osaa tavoistaan ja toimintamalleistaan sodankäynnin aikana. Tulevaisuudessa tullaan kiinnittämään vielä enemmän huomiota siviilien ja siviiliomaisuuden suojelemiseen. “Tähän liittyy olemassaolevan infrastruktuurin parempi selvittäminen, tarkka tunnistaminen ja merkitseminen... .” Suunnitelmissa on myös luoda turvapaikkoja, joihin siviilit voivat paeta; evakuointireittejä, joita pitkin siviilit voivat turvallisesti paeta taistelualueilta; lääkintää siviileille; toimintamalleja tehokkaaseen kommunikointiin väestön kanssa, sekä sen ohjaamiseen; ja humanitäärisen avun pääsyn mahdollistaminen ulkonaliikkumiskieltojen, sulkujen ja liikkumisrajoitusten aikana.”
Lisäksi jokaisessa taisteluyksikössä pataljoonatasolta asti tulee olemaan humanitääristen asioiden upseeri. IDF tulee arvioimaan uudelleen myös valkoisen fosforin käyttönsä, vaikka se onkin sodankäynnissä laillista.
Tähän mennessä IDF on aloittanut 47 tutkimusta. Neljä sotilasta on nyt syytettynä tuomioistuimissa, ja neljälle upseerille on annettu kurinpalautusta. Raportti summaa: “Osana jatkuvaa oppimisprosessiaan IDF on myös tehnyt lukuisia muutoksia operaatioidensa toimintatapoihin ja käytäntöihin... .”
Suorittaakseen läpikotaisen ja luotettavan tutkimuksen IDF on tehnyt yhteistyötä joidenkin sellaisten tahojen kanssa, jotka olivat sen kovimpia kriitikoita sodan jälkeen. Näihin lukeutuvat ihmisoikeusjärjestöt Betzelem ja Human Rights Watch. Nämä järjestöt loivat yhteyksiä gazalaisiin arabitodistajiin ja järjestivät heille kuljetukset Israelin rajalle, missä IDF haastatteli heitä. Heidän todistuksiaan verrattiin sekä sotilaiden todistuksiin että toisiin lähteisiin ja informaatioon kuten videoihin, GPS-koordinaatteihin ja tiedustelutietoon. IDF:n tekemässä 47 tutkimuksessa oli 36 tapausta, jotka erityisesti mainittiin Goldstonen raportissa. Monissa tapauksissa IDF sai selville, ettei mitään rikkomuksia ollut tapahtunut. Osa tutkimuksista on yhä käynnissä.
On huomioitava seuraavat kolme seikkaa: 1) Brittiläinen eversti Richard Kemp sanoi operaatio Valetun lyijyn jälkeen, että “Israelin puolustusvoimat teki enemmän suojellakseen taistelualueen siviilien oikeuksia kuin mikään muu armeija sodankäynnin historiassa.”
2) Voidaan varmuudella todeta, ettei mikään muu armeija saa yhtä paljon kritiikkiä kansalaisjärjestöilta, YK:lta ja kansainväliseltä yhteisöltä kuin Israelin armeija.
3) Voidaan myös todeta, ettei mikään muu armeija asetu vapaahetoisesti yhtä perinpohjaisiin ja läpinäkyviin tutkimuksiin kuin IDF.
Nämä huomiot johtavat lopputulokseen, että IDF on todennäköisesti maailman moraalisin armeija. Täytyisi nähdä melkoista vaivaa väittääkseen tätä vastaan. Se, että IDF myöntää epäonnistumisensa ja muokkaa käytäntöjään, että IDF tekee yhteistyötä kovimpien kriitikkojensa kanssa (eli kansalaisjärjestöjen, jotka ovat usein räikeän asenteellisia Israelia vastaan), ja että IDF tekee tämän julkisesti, ovat merkkejä terveestä organisaatiosta – ei täydellisestä, mutta terveestä! Ei ihme, että muut maat lähettävät sotilasjohtajansa ja ammattisotilaansa oppimaan IDF:ltä.
sunnuntai 18. heinäkuuta 2010
YDINSODAN VARJOSSA
Lähde: jpost.com
Kuuban eläkkeellä oleva johtaja Fidel Castro piti perjantaina 16.07.2010 Havannassa kaksi peräkkäistä puhetta, joissa hän varotti voimakkain sanoin, että globaalin ydinsodan uhka lähi-idässä on aivan ilmeinen.
"on kysymys vain sekunneista!" Hän meni niin pitkälle, että ennusti, että etelä-african world cup keskeytetään ydinsodan syttymisen vuoksi.
Lähde: Debka file
Venäjä teki tyhjäksi USA:n julistaman Iranin polttoainesaarron!
Venäjän öljyteollisuusministeri Shmetko allekirjoitti torstaina 15.07.2010 iranilaisten kanssa sopimuksen, jonka mukaan Venäjä toimittaa Iranille kaiken sen tarvitseman polttoaineen ja öljynjalostus tuotteet(Iranilla itsellään ei ole öljynjalostusteollisuutta). Näin venäjä on tehnyt tyhjäksi USA:n julistaman Iranin polttoainesaarron ja noudattaa uskollisesti Iranin kanssa temeäänsä salaista Shangain sotilasliittosopimustaan.
Kuuban eläkkeellä oleva johtaja Fidel Castro piti perjantaina 16.07.2010 Havannassa kaksi peräkkäistä puhetta, joissa hän varotti voimakkain sanoin, että globaalin ydinsodan uhka lähi-idässä on aivan ilmeinen.
"on kysymys vain sekunneista!" Hän meni niin pitkälle, että ennusti, että etelä-african world cup keskeytetään ydinsodan syttymisen vuoksi.
Lähde: Debka file
Venäjä teki tyhjäksi USA:n julistaman Iranin polttoainesaarron!
Venäjän öljyteollisuusministeri Shmetko allekirjoitti torstaina 15.07.2010 iranilaisten kanssa sopimuksen, jonka mukaan Venäjä toimittaa Iranille kaiken sen tarvitseman polttoaineen ja öljynjalostus tuotteet(Iranilla itsellään ei ole öljynjalostusteollisuutta). Näin venäjä on tehnyt tyhjäksi USA:n julistaman Iranin polttoainesaarron ja noudattaa uskollisesti Iranin kanssa temeäänsä salaista Shangain sotilasliittosopimustaan.
EGYPTIN FAARAO MUBARAK KUOLEMANSAIRAS
Egyptin presidentillä Hosni Mubarakilla, 83-vuotias, kahdeksan kuukautta sitten todettu ruokatorven syöpä vahvistettiin Berliinissä 06.03.2010 suoritetussa leikkauksessa. Syöpä on levittänyt lukusia etäispesäkkeitä. 07.07.2010 hän saapui Pariisiin hoidettavaksi ja lisätutkimuksiin Percy`n Sotilassairaalaan Clamart´issa. Se on sama sairaala, jossa Jasser Arafat kuoli sairauteensa.Palattuaan sieltä hän oleilee Sharm el Sheikissä ja hänen poikansa Gemal (Jimmy) Mubarak, 52-vuotias, hoitaa hänen tehtäviään. Tähän asti Gemal Mubarak on toiminut Mubarakin puolueen National Democratic Party´n (NPD) poliittisen komitean pääsihteerinä.Presidentti Mubarak on sopinut Egyptin sotilaallisen ja tiedustelujohdon kanssa, että valta siirtyy hänen kuoltuaan hänen pojalleen Gemal Mubarakille, eikä se aseta omaa ehdokastaan ehdolle presidentin virkaan.Puhutaan kuitenkin, että Hosni Mubarakin kuoleman jälkeen Egyptin Muslimiveljeskunta aikoo tehdä vallankaappauksen ja aloittaa sen jälkeen sodan Israelia vastaan.
maanantai 12. heinäkuuta 2010
ONKO KYSEESSÄ SOTAKONFERENSSI
http://www.debka.com/article/8906/
Ahmadinejadin vierailu Libanoniin on suunniteltu tapahtuvaksi heinä – elokuun vaihteessa. Vierailuvalmistelut lähtivät kuumeisesti käyntiin sen jälkeen, kun Syyrian presidentti Bashar Assad ja Qatarin johtaja Sheikh Hamad Bin Khalif Al Thani reagoivat myönteisesti ideaan, että ko. johtajat saapuvat Beirutiin peräkkäin kolmella eri koneella tai saattueessa, jolloin eliminoidaan mahdolliset Israelin yritykset Ahmadinejadin henkeä vastaan ja koska Hez-b-Allahin johtajan Hassan Nasrallahin pitäisi olla mukana vastaanottamassa Ahmadinejadia yhdessä Libanon presidentin kanssa.Vierailun päämääränä on varoittaa Yhdysvaltoja ja Israelia panemasta toimeen YK:n, USA:n ja Euroopan uusia lujia sanktioita, joiden seurauksena Iranin öljytuotteiden ja polttoaineiden saanti on loppunut totaalisesti myöskin Yhdistyneistä Arabiemiraateista, jota Iran on tähän asti pitänyt varmimpana polttoaineidensa saantilähteenä. Iranilaisia lentokoneita ei enää tankata Saksassa, Englannissa eikä Arabiemiraateissa. Yhdysvallat on samoin myös sulkenut pankkijärjestelmänsä iranilaisilta yhtiöiltä.Sunnuntaina 11.07.2010 ilmoitettiin, että Hez-b-Allah on keskittänyt 20 000 miestä aivan Israelin pohjoisrajalle 500:n metrin päästä rajalinjasta.
Ahmadinejadin vierailu Libanoniin on suunniteltu tapahtuvaksi heinä – elokuun vaihteessa. Vierailuvalmistelut lähtivät kuumeisesti käyntiin sen jälkeen, kun Syyrian presidentti Bashar Assad ja Qatarin johtaja Sheikh Hamad Bin Khalif Al Thani reagoivat myönteisesti ideaan, että ko. johtajat saapuvat Beirutiin peräkkäin kolmella eri koneella tai saattueessa, jolloin eliminoidaan mahdolliset Israelin yritykset Ahmadinejadin henkeä vastaan ja koska Hez-b-Allahin johtajan Hassan Nasrallahin pitäisi olla mukana vastaanottamassa Ahmadinejadia yhdessä Libanon presidentin kanssa.Vierailun päämääränä on varoittaa Yhdysvaltoja ja Israelia panemasta toimeen YK:n, USA:n ja Euroopan uusia lujia sanktioita, joiden seurauksena Iranin öljytuotteiden ja polttoaineiden saanti on loppunut totaalisesti myöskin Yhdistyneistä Arabiemiraateista, jota Iran on tähän asti pitänyt varmimpana polttoaineidensa saantilähteenä. Iranilaisia lentokoneita ei enää tankata Saksassa, Englannissa eikä Arabiemiraateissa. Yhdysvallat on samoin myös sulkenut pankkijärjestelmänsä iranilaisilta yhtiöiltä.Sunnuntaina 11.07.2010 ilmoitettiin, että Hez-b-Allah on keskittänyt 20 000 miestä aivan Israelin pohjoisrajalle 500:n metrin päästä rajalinjasta.
lauantai 10. heinäkuuta 2010
NETANYAHU JA OBAMA PARANSIVAT SUHTEITAAN
Presidentti Barak Obaman ja pääministeri Benjamin Netanyahun tiistaisen tapaamisen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa molemmat kuvailivat käymiään keskustelujaan Valkoisessa talossa "erinomaisiksi”. Tämä on hyvin kaukana edellisten tapaamisten ilmapiiristä. Aiempien tapaamisten yhteydessä ei ole pidetty lehdistötilaisuuksia. Lisäksi Obama on edellisissä tapaamisissa tiukkasanaisesti moittinut Netanyahua. Valtionjohtajat keskustelivat Gazan tilanteesta, Israelin ja palestiinalaishallinnon lähentymisneuvotteluista, Iranista ja ydinasesulkusopimuksesta. Netanyahu oli erityisen tyytyväinen kuullessaan, että Yhdysvallat ei ole muuttanut kantaansa liittyen Israelin oletettuun ydinasevarastoon. Obama puolsi Israelin nykyistä käytäntöä, joka on palvellut Israelia niin hyvin 1960-luvun lopulta asti. Mitä tulee Israelin turvallisuustarpeisiin Obama sanoi: "Israelilla on ainutlaatuiset turvallisuusvaatimukset. Sen täytyy pystyä vastaamaan alueen yksittäisiin uhkiin kuin myös erilaisiin uhkamuodostumiin. "
Rauhanprosessin osalta todettiin, että välitön tavoite on tehdä Israelin ja palestiinalaishallinnon lähentymisneuvotteluita suoraan osapuolten välillä ilman välikäsiä. Jotta näin tapahtuisi, Obama painotti tarvetta lisätä "luottamusta lisääviä toimia”. Esimerkiksi Israelin tulisi sallia toimissaan enemmän palestiinalaishallinnon poliisien osallistumista. Mitä palestiinalaishalintoon tulee, Obama korosti, että sen tulisi lopettaa yllyttäminen ja Israelin panettelu kansainvälisillä areenoilla. Palestiinalaishallinnon edustaja Nabil Abu Rudeineh vastasi tähän, että palestiinalaishallinto odottaa vastauksia raja- ja turvallisuuskysymyksiin ennen kuin he suostuvat suoriin neuvotteluihin Israelin kanssa. Mitä tulee Juudean ja Samarian (Länsiranta) 10 kuukautta kestäneeseen taukoon rakentamisessa, selkeitä vastauksia ei annettu. Se vähä mitä sanottiin on tulkittu tarkoittavan, että Obama voi vaatia tai olla vaatimatta rakentamisen edelleen jäädyttämistä. Netanyahu mainitsi ainoastaan, että hän aikoo tehdä "konkreettisia toimia" lähiviikkoina viedäkseen rauhanprosessia eteenpäin.
Miten pitäisi poliittisesti valitun johtajan, jolla on ideologisin perustein valittu asialista, tasapainoilla välittömien tarpeiden ja pitkäaikaisten tavoitteiden välillä? Ei ole juurikaan epäilystä siitä, että Netanyahu ja Obama ovat ideologisesti motivoituneita johtajia. Heillä on selkeät esityslistat - vaikka tämä ei ole aina selkeästi esillä. Joskus sanomaton ajatus vie asioita esityslistalla eteenpäin. Demokratiassa tämä ei välttämättä ole rehellistä, vaikkakin voi olla tehokas tapa toimia.Obaman kaksi välittöntä tarvetta ovat: 1. rakentaa kansainvälistä imagoa vahvana johtajana ja 2. edesauttaa hänen puolueensa voittoa marraskuun puolivälin vaaleissa. Obama näyttää ymmärtäneen, että hänen kova asenteensa Israelia kohtaan ei ole voittanut yhtään ääntä arabimaailmasta. Se on myös vieraannuttanut joukon kongressin jäseniä hänestä. Jos suhde Israeliin saadaan parsittua kokoon, Obama voi kenties jälleen saada osin kongressin ja arabimaailman tuen. Arabimaat ovat katsoneet viime aikoina hämmästyneinä, miten Yhdysvallat on hoitanut suhteitaan läheiseen liittolaiseensa Israeliin. He ovat pelänneet saavansa samaa kohtelua tulevaisuudessa.
Netanyahun välitön tarve on pitää hallitusliittouma koossa. Tämä saattaa olla syynä Länsirannan rakentamisen jäädyttämiselle. Kuitenkin manipuloimalla rakentamislupien hakuprosessia, Netanyahu voi pitää asioita jäissä ilmoittamatta julkisesti, että asiat on jäädytetty. Monet Knessetin hallitusliittouman jäsenistä vastustavat kuumeisesti rakentamisen jäädyttämistä ja ovat jopa uhanneet jättävänsä liittouman, jos se jatkuu. Jos näin tapahtuu, Netanyahu saattaa silti pystyä pitämään hallitusliittouman koossa lisäämällä siihen Kadima-puolueen. Tällainen hallituskokoonpano olisi kuitenkin sellainen, jota hän ei halua. Liittyen Länsirannan uudisasuttamiseen ja Jerusalemiin, Netanyahu on kallellaan enemmän oikeiston kuin Kadiman puoleen. Netanyahu voi nyt hylätä arvostelun, jonka mukaan hän eristää Israelin muusta maailmasta. Netanyahu tulee saamaan tukea mielipidemittauksissa, ja vastustajien – olivatpa he hallitusliittouman sisä- tai ulkopuolella – on vaikeampi arvostella häntä. Tuntuisi siis, että tapaamisen tarkoitus Valkoisessa talossa oli täyttää kahden poliitikon välittömät tarpeet .
Vasta kun nämä tarpeet täyttyvät, he voivat keskittyä pitkän aikavälin tavoitteisiin. Kysymys on, mitä nämä tavoitteet ovat? Tällä hetkellä tiedämme vain yleisen suuntauksen, emme yksityiskohtia.
Rauhanprosessin osalta todettiin, että välitön tavoite on tehdä Israelin ja palestiinalaishallinnon lähentymisneuvotteluita suoraan osapuolten välillä ilman välikäsiä. Jotta näin tapahtuisi, Obama painotti tarvetta lisätä "luottamusta lisääviä toimia”. Esimerkiksi Israelin tulisi sallia toimissaan enemmän palestiinalaishallinnon poliisien osallistumista. Mitä palestiinalaishalintoon tulee, Obama korosti, että sen tulisi lopettaa yllyttäminen ja Israelin panettelu kansainvälisillä areenoilla. Palestiinalaishallinnon edustaja Nabil Abu Rudeineh vastasi tähän, että palestiinalaishallinto odottaa vastauksia raja- ja turvallisuuskysymyksiin ennen kuin he suostuvat suoriin neuvotteluihin Israelin kanssa. Mitä tulee Juudean ja Samarian (Länsiranta) 10 kuukautta kestäneeseen taukoon rakentamisessa, selkeitä vastauksia ei annettu. Se vähä mitä sanottiin on tulkittu tarkoittavan, että Obama voi vaatia tai olla vaatimatta rakentamisen edelleen jäädyttämistä. Netanyahu mainitsi ainoastaan, että hän aikoo tehdä "konkreettisia toimia" lähiviikkoina viedäkseen rauhanprosessia eteenpäin.
Miten pitäisi poliittisesti valitun johtajan, jolla on ideologisin perustein valittu asialista, tasapainoilla välittömien tarpeiden ja pitkäaikaisten tavoitteiden välillä? Ei ole juurikaan epäilystä siitä, että Netanyahu ja Obama ovat ideologisesti motivoituneita johtajia. Heillä on selkeät esityslistat - vaikka tämä ei ole aina selkeästi esillä. Joskus sanomaton ajatus vie asioita esityslistalla eteenpäin. Demokratiassa tämä ei välttämättä ole rehellistä, vaikkakin voi olla tehokas tapa toimia.Obaman kaksi välittöntä tarvetta ovat: 1. rakentaa kansainvälistä imagoa vahvana johtajana ja 2. edesauttaa hänen puolueensa voittoa marraskuun puolivälin vaaleissa. Obama näyttää ymmärtäneen, että hänen kova asenteensa Israelia kohtaan ei ole voittanut yhtään ääntä arabimaailmasta. Se on myös vieraannuttanut joukon kongressin jäseniä hänestä. Jos suhde Israeliin saadaan parsittua kokoon, Obama voi kenties jälleen saada osin kongressin ja arabimaailman tuen. Arabimaat ovat katsoneet viime aikoina hämmästyneinä, miten Yhdysvallat on hoitanut suhteitaan läheiseen liittolaiseensa Israeliin. He ovat pelänneet saavansa samaa kohtelua tulevaisuudessa.
Netanyahun välitön tarve on pitää hallitusliittouma koossa. Tämä saattaa olla syynä Länsirannan rakentamisen jäädyttämiselle. Kuitenkin manipuloimalla rakentamislupien hakuprosessia, Netanyahu voi pitää asioita jäissä ilmoittamatta julkisesti, että asiat on jäädytetty. Monet Knessetin hallitusliittouman jäsenistä vastustavat kuumeisesti rakentamisen jäädyttämistä ja ovat jopa uhanneet jättävänsä liittouman, jos se jatkuu. Jos näin tapahtuu, Netanyahu saattaa silti pystyä pitämään hallitusliittouman koossa lisäämällä siihen Kadima-puolueen. Tällainen hallituskokoonpano olisi kuitenkin sellainen, jota hän ei halua. Liittyen Länsirannan uudisasuttamiseen ja Jerusalemiin, Netanyahu on kallellaan enemmän oikeiston kuin Kadiman puoleen. Netanyahu voi nyt hylätä arvostelun, jonka mukaan hän eristää Israelin muusta maailmasta. Netanyahu tulee saamaan tukea mielipidemittauksissa, ja vastustajien – olivatpa he hallitusliittouman sisä- tai ulkopuolella – on vaikeampi arvostella häntä. Tuntuisi siis, että tapaamisen tarkoitus Valkoisessa talossa oli täyttää kahden poliitikon välittömät tarpeet .
Vasta kun nämä tarpeet täyttyvät, he voivat keskittyä pitkän aikavälin tavoitteisiin. Kysymys on, mitä nämä tavoitteet ovat? Tällä hetkellä tiedämme vain yleisen suuntauksen, emme yksityiskohtia.
OLIKO IRAN SYY OBAMAN JA NETANYAHUN HUIPPUTAPAAMISELLE
Sotilas-, turvallisuus-ja tiedustelupalvelujen tietolähteet ovat vähintään kuukauden ajan pyörittäneet Yhdysvaltojen ja Israelin sotilaallista liikkeitä Lähi-idässä. Ilmoitettu on, että Yhdysvallat on keräämässä sota-aluksia, hyökkäyshelikoptereita ja erikoisjoukkoja Persianlahdelle ja Arabianmerelle. Iran väittää, että Yhdysvallat ja Israel ovat siirtämässä pommikoneita Azerbaidžanin tukikohtaan. Lisäksi Israelin on sanottu pitäneen sotilaallisia yhteisharjoituksia Yhdysvaltain ja Ranskan joukojen kanssa. Kyseisissä harjoituksissa on simuloitu tulituksia ja pommituksia Iranissa. Kaikki tämä nähdään valmisteluna mahdolliselle hyökkäykselle kohti Iranin ydinaselaitoksia. Israel on testannut useiden kuukausien ajan lentokoneitaan ja lentäjiään. Tavoitteena on, että he kykenisivät vaadittaessa tekemään ilmahyökkäyksen Iraniin. Myös Kreikka on avannut viime aikoina ilmatilansa Israelin sotakoneiden harjoituksille. Kreikka, jota on vaivannut sen taloudellinen romahdus, toivookin voivansa ottaa Turkin roolin Israelin sotilaallisena ja taloudellisena liittolaisena itäisellä Välimerellä. Syyria on äskeittäin sijoittanut Libanonin korkeimmalle vuorenhuipulle nimeltä Sanine Iranin tekemän tutkan. Tutkan avulla Syyria pystyy kartoittamaan koko Israelin ja varoittamaan poikkeavasta toiminnasta mukaan lukien yllätyshyökkäyksestä Iraniin. Tutkaa vartioi Hizbollah, joka on saanut viime vuosina Syyrian kautta tonneittain raketteja ja ilmantorjuntaohjuksia Iranista.
Kun YK:n turvallisuusneuvosto oli viimeksi määrännyt pakotteita Irania vastaan, Uzi Arad, joka johtaa Israelin kansallista turvallisuusneuvostoa, kertoi pääministeri Netanyahulle, että "ennaltaehkäisevä sotilaallinen isku saattaa lopulta olla tarpeen." Obaman ja Netanyahun tapaaminen Washingtonissa oli ehkä tarkoitettu koskemaan Irania. Suurin osa tiedoista liittyen mainittuihin sotilaallisiiin valmisteluihin on nyt vahvistettu. Lähi-idän tämän hetken sotilaalliset siirrot liittyvät Iraniin. Sotilaallisten joukkojen kokoamisella ja harjoituksilla voi olla tarkoitus lähettää viesti, että Israel ja USA ovat tosissaan ja tavoitteena on saada Iran muuttamaan suuntaansa. Tai sitten kahden maan johtajat ovat jo vetäneet johtopäätökset, että Iran ei taivu ja siksi on ryhdyttävä toimiin. Jos jälkimmäinen on totta, useimmat analyytikot uskovat, että isku tapahtuu hyvin pian. Ensinnäkin, jos Iran saa kehitellä ydinasettaan riittävän kauan, sitä ei voida enää pysäyttää. Toiseksi sotilaallinen valmius maksaa ajan kuluessa paljon rahaa. Voi vain toivoa, että Iranin presidentti Ahmadinejad tulee järkiinsä ja keskeyttää tai ainakin tekee Iranin ydinaseohjelmasta avointa tiliä. Mutta katsoen Iranin presidentin tähän astista käyttäytymistä odotukset järkeistymisestä ovat epätodennäköisiä. Ellei Iranissa tapahdu sisäistä vallankaappausta, mikä vaikuttaa epätodennäköiseltä tällä hetkellä, saattaa edessämme olla vielä uusi Lähi-idän sota. Mutta me olemme enemmän kuin iloisia, jos olemme väärässä tämän olettamuksen suhteen.
Kun YK:n turvallisuusneuvosto oli viimeksi määrännyt pakotteita Irania vastaan, Uzi Arad, joka johtaa Israelin kansallista turvallisuusneuvostoa, kertoi pääministeri Netanyahulle, että "ennaltaehkäisevä sotilaallinen isku saattaa lopulta olla tarpeen." Obaman ja Netanyahun tapaaminen Washingtonissa oli ehkä tarkoitettu koskemaan Irania. Suurin osa tiedoista liittyen mainittuihin sotilaallisiiin valmisteluihin on nyt vahvistettu. Lähi-idän tämän hetken sotilaalliset siirrot liittyvät Iraniin. Sotilaallisten joukkojen kokoamisella ja harjoituksilla voi olla tarkoitus lähettää viesti, että Israel ja USA ovat tosissaan ja tavoitteena on saada Iran muuttamaan suuntaansa. Tai sitten kahden maan johtajat ovat jo vetäneet johtopäätökset, että Iran ei taivu ja siksi on ryhdyttävä toimiin. Jos jälkimmäinen on totta, useimmat analyytikot uskovat, että isku tapahtuu hyvin pian. Ensinnäkin, jos Iran saa kehitellä ydinasettaan riittävän kauan, sitä ei voida enää pysäyttää. Toiseksi sotilaallinen valmius maksaa ajan kuluessa paljon rahaa. Voi vain toivoa, että Iranin presidentti Ahmadinejad tulee järkiinsä ja keskeyttää tai ainakin tekee Iranin ydinaseohjelmasta avointa tiliä. Mutta katsoen Iranin presidentin tähän astista käyttäytymistä odotukset järkeistymisestä ovat epätodennäköisiä. Ellei Iranissa tapahdu sisäistä vallankaappausta, mikä vaikuttaa epätodennäköiseltä tällä hetkellä, saattaa edessämme olla vielä uusi Lähi-idän sota. Mutta me olemme enemmän kuin iloisia, jos olemme väärässä tämän olettamuksen suhteen.
perjantai 9. heinäkuuta 2010
KAS TIPPKOHTUMINE TOIMUS IRAANI PÄRAST?
Sõjalistele, julgeoleku- ja luurealastele teemadele spetsialiseerunud meediaallikad on levitanud teavet USA ja Iisraeli vähemalt viimase kuu sõjaliste käikude kohta Lähis-Idas. Nad teatavad, et USA koondab Pärsia lahte ja Araabia merre sõjalaevu, rünnakukoptereid ja eriväeosasid. Iraan teatab, et USA ja Iisrael paigutavad Aserbaidžaani baasidesse pommituslennukeid. Ning Iisrael olevat koos USA ja Prantsusmaa jõududega viinud läbi sõjalisi treeningõppusi, mille käigus simuleeriti Iraanis paiknevate sihtmärkide pommitamist. Kõike peetakse muidugi ettevalmistusteks Iraani tuumarajatiste ründamisele. Iisrael on mitmeid kuid harjutanud oma lennukeid ja piloote lendama selliseid pikki vahemaid, nagu nõuaks pommitusreid Iraani. Kreeka avas hiljaaegu oma õhuruumi Iisraeli sõjalennukite harjutuslendudeks. Majandusraskustes vaevlev Kreeka loodab võtta Türgilt üle Iisraeli sõjalise ja majanduspartneri rolli Vahemere idaosas.
Süüria paigutas hiljuti Liibanoni kõigeimale tipule, Sanine mäele Iraanis valmistatud kõrgtehnoloogilise radari, mis võimaldab jälgida kogu Iisraeli ning tuvastada ebatavapärast tegevust, näiteks ootamatut rünnakut Iraanile. Antenni jälgib Hizb`Allah, kes on viimastel aastatel Süüria vahendusel Iraanist saanud tonnide kaupa kõrgtehnoloogilisi rakette ja õhutõrjerelvi.
Pärast ÜRO julgeolekunõukogu viimaseid sanktsioone Iraani suhtes ütles Iisraeli riikliku julgeolekunõukogu juht Uzi Arad peaminister Netanyahule, et “võib osutuda vajalikuks ennetava sõjalise rünnaku korraldamine”. Obama ja Netanyahu Washingtoni kohtumise eesmärgiks võis olla Iraani küsimuste arutamine. Suurem osa ülalkirjeldatud teabest sõjaliste ettevalmistuste kohta on praeguseks kinnitust leidnud.
Lühidalt öeldes: Lähis-Ida sõjalisel rindel on midagi toimumas ning see on seotud Iraaniga. Kas vägede koondamise ja sõjaliste õppustega tahetakse anda sõnumit, et Iisraelil ja USAl on tõsi taga ning veenda Iraani kurssi muutma? Või on kahe riigi liidrid jõudnud järeldusele, et Iraan ei kavatse murduda ning seetõttu on vaja tegutseda? Suurem osa poliitikaanalüütikuid usub, et viimasel juhul peab rünnak toimima üpris varsti. Esiteks sellepärast, et Iraan on oma tuumaprogrammiga jõudmas peagi niikaugele, et seda ei saa enam peatada. Teiseks sellepärast, et selliste sõjaliste jõudude pikaajaline positsioonidel hoidmine oleks kulukas.Võib vaid loota, et Iraani president Ahmadinejad tuleb mõistusele ning peatab Iraani tuumaprogrammi, või vähemalt teeb selle täiesti avalikuks. Ent Ahmadinejadi senised teod näitavad, et temalt mõistlikku käitumist oodata ei saa. Kui teda just riigipöörde läbi ei kukutata, mis näib hetkel samuti ebatõenäoline, võib Lähis-Idas peagi puhkeda uus sõda. Me oleksime siiski ülimalt rõõmsad, kui see prognoos vääraks osutub.
Süüria paigutas hiljuti Liibanoni kõigeimale tipule, Sanine mäele Iraanis valmistatud kõrgtehnoloogilise radari, mis võimaldab jälgida kogu Iisraeli ning tuvastada ebatavapärast tegevust, näiteks ootamatut rünnakut Iraanile. Antenni jälgib Hizb`Allah, kes on viimastel aastatel Süüria vahendusel Iraanist saanud tonnide kaupa kõrgtehnoloogilisi rakette ja õhutõrjerelvi.
Pärast ÜRO julgeolekunõukogu viimaseid sanktsioone Iraani suhtes ütles Iisraeli riikliku julgeolekunõukogu juht Uzi Arad peaminister Netanyahule, et “võib osutuda vajalikuks ennetava sõjalise rünnaku korraldamine”. Obama ja Netanyahu Washingtoni kohtumise eesmärgiks võis olla Iraani küsimuste arutamine. Suurem osa ülalkirjeldatud teabest sõjaliste ettevalmistuste kohta on praeguseks kinnitust leidnud.
Lühidalt öeldes: Lähis-Ida sõjalisel rindel on midagi toimumas ning see on seotud Iraaniga. Kas vägede koondamise ja sõjaliste õppustega tahetakse anda sõnumit, et Iisraelil ja USAl on tõsi taga ning veenda Iraani kurssi muutma? Või on kahe riigi liidrid jõudnud järeldusele, et Iraan ei kavatse murduda ning seetõttu on vaja tegutseda? Suurem osa poliitikaanalüütikuid usub, et viimasel juhul peab rünnak toimima üpris varsti. Esiteks sellepärast, et Iraan on oma tuumaprogrammiga jõudmas peagi niikaugele, et seda ei saa enam peatada. Teiseks sellepärast, et selliste sõjaliste jõudude pikaajaline positsioonidel hoidmine oleks kulukas.Võib vaid loota, et Iraani president Ahmadinejad tuleb mõistusele ning peatab Iraani tuumaprogrammi, või vähemalt teeb selle täiesti avalikuks. Ent Ahmadinejadi senised teod näitavad, et temalt mõistlikku käitumist oodata ei saa. Kui teda just riigipöörde läbi ei kukutata, mis näib hetkel samuti ebatõenäoline, võib Lähis-Idas peagi puhkeda uus sõda. Me oleksime siiski ülimalt rõõmsad, kui see prognoos vääraks osutub.
OBAMA JA NETANYAHU PARANDAVAD SUHTEID
Nii president Barak Obama kui ka peaminister Benjamin Netanyahu ütlesid teisipäeval Valges Majas toimunud kohtumise järgsel pressikonverentsil, et arutelu oli “suurepärane”. See oli suur erinevus võrreldes varasemate kohtumistega, millele pressikonverentsi ei järgnenud ning millel Obama olevat Netanyahut karmilt noominud.Riigijuhtide sõnul käsitleti kohtumisel olukorda Gazas, lähenemiskõnelusi Palestiina Omavalitsusega (PO), Iraani küsimust ja tuumarelvade leviku tõkestamise lepingut. Netanyahu oli eriti rahul sellega, et USA ei ole muutnud seisukohta Iisraeli oletatava tuumarelvastuse suhtes. Obama tegelikult avaldas toetust strateegiliselt ebaselge poliitika jätkamisele, mida Iisrael 1960-ndate lõpust saadik väga edukalt on kasutanud. Iisraeli julgeolekunõuete kohta ütles president: ”Iisraeli julgeolekunõuded on ainulaadsed. Ta peab olema suuteline reageerima selles piirkonnas ähvardavatele ohtudele või kõikvõimalikele ohukombinatsioonidele.”Rahuprotsessi esimeseks eesmärgiks kuulutati edasiliikumine lähenemiskõnelustest otsestele kõnelustele.
Obama rõhutas, et selle jaoks on vaja rohkem ”usaldust loovaid meetmeid”. Üheks taoliseks meetmeks oli PO politseinike arvu suurendamise võimaldamine. President rõhutas, et PO peab lõpetama ülesässitamise ning Iisraeli laimamise rahvusvahelisel areenil. PO esindaja Nabil Abu Rudeineh ütles, et PO ootab enne otseste kõneluste juurde asumist vastuseid piiride ja julgeoleku küsimustele.Selgeid vastuseid ei antud ehitustööde kümnekuulise külmutamise kohta Juudeas ja Samaarias (Läänekaldal). Öeldi väga vähe ning öeldut on tõlgendatud kaheti: et Obama nõuab külmutamise jätkamist või et ta ei nõua seda. Netanyahu mainis ainult seda, et ta kavatseb lähinädalatel astuda ”konkreetseid samme” rahuprotsessi edendamiseks.
Kuidas peaks poliitiliselt valitud liider, kel on ideoloogiline tegevusplaan, kaaluma oma vahetuid vajadusi pikaajaliste sihtide suhtes? Pole vähimatki kahtlust, et nii Netanyahu kui ka Obama on ideoloogiliselt motiveeritud liidrid. Neil on ka selged tegevusplaanid, kuigi nad ei väljenda neid alati selgelt. Mõnikord on idee väljaütlemata jätmine sammuks selle teostumisele. See ei ole demokraatlikus ühiskonnas kõige ausam tegutsemisviis, kuid võib olla tõhus.Obama kaks vahetut eesmärki on tugeva liidri kuvandi loomine rahvusvahelisel tasandil ning oma parteile võidu saavutamine novembris toimuvatel vahevalimistel. Obama näib olevat mõistnud, et karm suhtumine Iisraeli ei lisa talle araablaste toetust ning pani terve rea kongressi liikmeid talle selja keerama. Suhete parandamine Iisraeliga võib taastada talle kongressi toetuse ning võib isegi tagada ühe osa araabimaade toetuse. Mõned araabia riigid jälgisid hämmastusega, kuidas USA oma lähimat liitlast Iisraeli kohtles. Neil oli hirm saada tulevikus samasuguse kohtlemise osaliseks.
Netanyahu vahetuks eesmärgiks on koalitsiooni kooshoidmine. See võis olla põhjuseks, miks ehitustööde külmutamise kohta midagi ei öeldud. Ehituslubade andmisega manipuleerides saab Netanyahu külmutamist jätkata nii, et ta sellest avalikult ei kuuluta. Koalitsioonis on mitmeid Knesseti liikmeid, kes tuliselt külmutamise jätkamise vastu seisavad ning võivad selle jätkumisel koalitsioonist lahkuda. Siis on Netanyahul Kadima partei abiga ikkagi võimalik koalitsiooni kokku koguda, kuid selle koalitsiooni eesmärgid ei oleks talle sobivad. Netanyahu punased jooned rahuprotsessi suhtes, eriti peamiste asunduste ja Jeruusalemma küsimustes, on Kadima omadest parempoolsemad.
Kui Netanyahut on kritiseeritud, et ta jätab Iisraeli maailmas isolatsiooni, siis nüüd saab ta selle kriitika tõrjumiseks osutada paranenud suhetele USAga. Ta kogub suuremat toetust arvamusuuringutes ning tema koalitsioonisisestel ja –välistel vastastel muutub tema kritiseerimine raskemaks.Seetõttu näib, et Valges Majas toimunud kohtumise põhieesmärgiks oli kahe poliitiku vahetute eesmärkide täitmine. Alles nende eesmärkide täitmisel saavad nad keskenduda pikaajalistele eesmärkidele. Küsimus on selles: millised need eesmärgid on? Nende kohta on meil teada ainult põhisuund, kuid mitte üksikasjad.
Obama rõhutas, et selle jaoks on vaja rohkem ”usaldust loovaid meetmeid”. Üheks taoliseks meetmeks oli PO politseinike arvu suurendamise võimaldamine. President rõhutas, et PO peab lõpetama ülesässitamise ning Iisraeli laimamise rahvusvahelisel areenil. PO esindaja Nabil Abu Rudeineh ütles, et PO ootab enne otseste kõneluste juurde asumist vastuseid piiride ja julgeoleku küsimustele.Selgeid vastuseid ei antud ehitustööde kümnekuulise külmutamise kohta Juudeas ja Samaarias (Läänekaldal). Öeldi väga vähe ning öeldut on tõlgendatud kaheti: et Obama nõuab külmutamise jätkamist või et ta ei nõua seda. Netanyahu mainis ainult seda, et ta kavatseb lähinädalatel astuda ”konkreetseid samme” rahuprotsessi edendamiseks.
Kuidas peaks poliitiliselt valitud liider, kel on ideoloogiline tegevusplaan, kaaluma oma vahetuid vajadusi pikaajaliste sihtide suhtes? Pole vähimatki kahtlust, et nii Netanyahu kui ka Obama on ideoloogiliselt motiveeritud liidrid. Neil on ka selged tegevusplaanid, kuigi nad ei väljenda neid alati selgelt. Mõnikord on idee väljaütlemata jätmine sammuks selle teostumisele. See ei ole demokraatlikus ühiskonnas kõige ausam tegutsemisviis, kuid võib olla tõhus.Obama kaks vahetut eesmärki on tugeva liidri kuvandi loomine rahvusvahelisel tasandil ning oma parteile võidu saavutamine novembris toimuvatel vahevalimistel. Obama näib olevat mõistnud, et karm suhtumine Iisraeli ei lisa talle araablaste toetust ning pani terve rea kongressi liikmeid talle selja keerama. Suhete parandamine Iisraeliga võib taastada talle kongressi toetuse ning võib isegi tagada ühe osa araabimaade toetuse. Mõned araabia riigid jälgisid hämmastusega, kuidas USA oma lähimat liitlast Iisraeli kohtles. Neil oli hirm saada tulevikus samasuguse kohtlemise osaliseks.
Netanyahu vahetuks eesmärgiks on koalitsiooni kooshoidmine. See võis olla põhjuseks, miks ehitustööde külmutamise kohta midagi ei öeldud. Ehituslubade andmisega manipuleerides saab Netanyahu külmutamist jätkata nii, et ta sellest avalikult ei kuuluta. Koalitsioonis on mitmeid Knesseti liikmeid, kes tuliselt külmutamise jätkamise vastu seisavad ning võivad selle jätkumisel koalitsioonist lahkuda. Siis on Netanyahul Kadima partei abiga ikkagi võimalik koalitsiooni kokku koguda, kuid selle koalitsiooni eesmärgid ei oleks talle sobivad. Netanyahu punased jooned rahuprotsessi suhtes, eriti peamiste asunduste ja Jeruusalemma küsimustes, on Kadima omadest parempoolsemad.
Kui Netanyahut on kritiseeritud, et ta jätab Iisraeli maailmas isolatsiooni, siis nüüd saab ta selle kriitika tõrjumiseks osutada paranenud suhetele USAga. Ta kogub suuremat toetust arvamusuuringutes ning tema koalitsioonisisestel ja –välistel vastastel muutub tema kritiseerimine raskemaks.Seetõttu näib, et Valges Majas toimunud kohtumise põhieesmärgiks oli kahe poliitiku vahetute eesmärkide täitmine. Alles nende eesmärkide täitmisel saavad nad keskenduda pikaajalistele eesmärkidele. Küsimus on selles: millised need eesmärgid on? Nende kohta on meil teada ainult põhisuund, kuid mitte üksikasjad.
torstai 1. heinäkuuta 2010
GAZAN SAARRON VASTUSTAJAT PALJASTAVAT AUKON MORAALISSA
Erilaiset israelilaiset ryhmät ovat kritisoineet vahvasti pääministeri Netanyahun hallituksen päätöstä heikentää Gazan saartoa ja sallia periaatteessa kaikenlaisten muiden tarvikkeiden kuljettamisen kaistaleelle paitsi sellaisten, joita voidaan käyttää sodankäyntiin,. Saartoon ryhdyttiin alunperin Hamasin painostamiseksi ja kaapatun israelilaisen sotilaan, Gilad Shalitin, vapauttamisen turvaamiseksi. Jopa yleensä sovittelevampi oppositiojohtaja Tzipi Livni asettui vastustamaan pääministeriä sanoen päätöstä heikkouden merkiksi. Huolimatta hänen mahdollisista poliittisista syistään hyökätä Netanyahua vastaan, hänen lausuntonsa viestii: “Tällä alueella...Israelin täytyy tehdä päätöksensä tahtonsa ja etujensa mukaisesti, ei paineen vuoksi. Tahtoon perustuvat päätökset kuvastavat voimaa, kun taas paineen johdosta tehdyt päätökset kuvastavat heikkoutta – eikä meillä ole varaa heikkouteen.” Mutta saarron helpottaminen ei ole johtanut avustuslaivueiden loppumiseen. Tällä hetkellä järjestellään kahta laivuetta: yhtä Libanonissa ja toista Iranissa. Yhdellä libanonilaisista aluksista, Mariamilla, on pelkästään naisia, ja osallistujat sanovat kuljettavansa lääketarpeita. Kahden iranilaislaivan sanotaan kuljettavan lääkkeitä, ruokatarvikkeita, nukkeja ja vaatteita, sekä reporttereita ja niin sanottuja vapaaehtoisia. Iranilaisen laivueen tiedottaja sanoi: “Tällä tavoin voidaan rikkoa Gazan viattoman kansan piiritys ja lopettaa se.”Samaan aikaan yhä useammat tahot vaativat Israelin saarron täydellistä lakkauttamista ja keskustelujen aloittamista Hamasin kanssa. YK ja EU ovat kumpikin tuominneet saarron. Ihmisoikeusjärjestöt ja älyköt ovat verranneet Gazaa juutalaisiin gettoihin Euroopassa. Kuuluisa ruotsalaiskirjailija Henning Mankell, joka oli mukana Marmara-laivalla, jonka Israel otti haltuunsa kaksi viikkoa sitten, sanoi hiljattaisessa haastattelussa, ettei Hamas ole terroristijärjestö vaan vastarintaliike. Useat eurooppalaiset valtiot ovat jo aloittaneet keskustelut Hamasin kanssa, ja muut kannustavat sellaiseen asennoitumiseen.
Kesäkuussa 2007 koko maailma todisti, miten Hamas silpoi ja murhasi vastustajiaan, lähinnä Fatahin jäseniä, ottaessaan Gazan kaistaleen haltuunsa verisessä vallankaappauksessa. Siinä vaiheessa maailman mielipide ei asettunut vastustamaan Israelin saartoa, jota pidettiin oikeutettuna keinona julmaa diktatuuria vastaan. EU ja Yhdysvallat asettivat Hamasille ehdot, jotka sen tulisi täyttää tullakseen tunnustetuksi. Hamasin tulisi a) luopua terrorismista, b) hyväksyä Israelin oikeus olemassaoloon ja c) noudattaa aikaisempia sopimuksia. Sen jälkeen Hamas on a) lisännyt terrorioperaatioitaan dramaattisesti, b) jatkanut puheita Israelin tuhoamisesta ja väestönsä kasvattamista vihaamaan juutalaisia ja c) torjunut kiivaasti kaikki sopimukset Israelin kanssa.
Kuitenkin kesäkuussa 2010 maailman mielipide on muuttunut täysin. Hamas on nyt uhri ja Israel on hyökkääjä. Hamasia puolustetaan ja Israelia demonisoidaan. Kaikki Hamasille aiemmin asetetut vaatimukset piilotetaan ja vaatimukset kohdistetaan nyt Israeliin. Israelia täytyy tutkia – ei Hamasia. Israelin täytyy osoittaa tahtonsa teoissa – ei Hamasin. Koska tällaista Hamasin puolustamista ei voida oikeuttaa, terroristijärjestö täytyy esittää toisenlaisessa valossa. On mahdotonta osoittaa sympatiaa Hamasille, jos puhutaan sen terroriteoista, tai siitä, että se opettaa lapsille, että “Palestiinan” maaperä kaipaa juutalaisten verta ja että palestiinalaisarabilapsen korkein päämäärä on kuolla marttyyrina. Arabimaailman YouTuben viimeisimmässä hittivideossa lapsikuoro laulaa marttyyriutta ylistävää laulua, kun juutalaisia esittävät pojat, joilla on kipat ja leikkipyssyt, ampuvat heitä. Laulu on nauhoitettu Jordaniassa, mikä paljastaa ilmiön levinneisyyden, mutta teema kuuluu Hamasin tv-ohjelmien suosikkeihin. Edellämainitun perusteella on ilmeistä, että Israelilla on oikeus vahvasti puolellaan – jos se tuomitaan objektiivisesti.
Vuonna 2007 Hamasin väärinkäytökset paljastuivat selkeästi ja johtivat tuomioon kaikkialta maailmasta. Mutta muistakaamme, että siinä vaiheessa Hamasin väkivaltaa ei ollut kohdistettu juutalaisiin. Se kohdistui heidän arabiveljiinsä. Hamas ei ole muuttunut. Heidän käytäntönsä ja ideologiansa eivät ole muuttuneet. Mutta tänä päivänä heidän kohteenaan ovat jälleen juutalaiset. Vaikuttaisi siltä, että juutalaisiin kohdistuva väkivalta saa maailman menettämään objektiivisuutensa. Päin vastoin kuin mitä suuri osa tiedotusvälineistä ja älyköistä kirjoittaa, Israel ei vastusta todellisuuden paljastamista, on sitten kyse Marmaran tapahtumista tai sodasta Gazassa. Totuuden täysi paljastaminen tuo todennäköisesti ilmi joitakin Israelin virheitä, mutta ennen muuta se paljastaa Hamasin todelliset tarkoitusperät ja luonteen. Vasta kun saavutamme tämän tason, pystyy laaja yleisö muodostamaan tietoon perustuvan mielipiteen. Nyt käynnissä oleva Hamasin kaunistelu kätkee totuuden ja johtaa yleisöä harhaan.
Se, että laivueiden järjestäjät jatkavat lääkkeitä ja humanitäärisiä varusteita kuljettavien laivojen lähettämistä siitä huolimatta, että näiden tarvikkeiden kuljettaminen Gazaan on koko ajan ollut sallittua, osoittaa, ettei heidän päämääränsä ole helpottaa arabiväestön olosuhteita, vaan antaa oikeutusta Hamasille.
Kesäkuussa 2007 koko maailma todisti, miten Hamas silpoi ja murhasi vastustajiaan, lähinnä Fatahin jäseniä, ottaessaan Gazan kaistaleen haltuunsa verisessä vallankaappauksessa. Siinä vaiheessa maailman mielipide ei asettunut vastustamaan Israelin saartoa, jota pidettiin oikeutettuna keinona julmaa diktatuuria vastaan. EU ja Yhdysvallat asettivat Hamasille ehdot, jotka sen tulisi täyttää tullakseen tunnustetuksi. Hamasin tulisi a) luopua terrorismista, b) hyväksyä Israelin oikeus olemassaoloon ja c) noudattaa aikaisempia sopimuksia. Sen jälkeen Hamas on a) lisännyt terrorioperaatioitaan dramaattisesti, b) jatkanut puheita Israelin tuhoamisesta ja väestönsä kasvattamista vihaamaan juutalaisia ja c) torjunut kiivaasti kaikki sopimukset Israelin kanssa.
Kuitenkin kesäkuussa 2010 maailman mielipide on muuttunut täysin. Hamas on nyt uhri ja Israel on hyökkääjä. Hamasia puolustetaan ja Israelia demonisoidaan. Kaikki Hamasille aiemmin asetetut vaatimukset piilotetaan ja vaatimukset kohdistetaan nyt Israeliin. Israelia täytyy tutkia – ei Hamasia. Israelin täytyy osoittaa tahtonsa teoissa – ei Hamasin. Koska tällaista Hamasin puolustamista ei voida oikeuttaa, terroristijärjestö täytyy esittää toisenlaisessa valossa. On mahdotonta osoittaa sympatiaa Hamasille, jos puhutaan sen terroriteoista, tai siitä, että se opettaa lapsille, että “Palestiinan” maaperä kaipaa juutalaisten verta ja että palestiinalaisarabilapsen korkein päämäärä on kuolla marttyyrina. Arabimaailman YouTuben viimeisimmässä hittivideossa lapsikuoro laulaa marttyyriutta ylistävää laulua, kun juutalaisia esittävät pojat, joilla on kipat ja leikkipyssyt, ampuvat heitä. Laulu on nauhoitettu Jordaniassa, mikä paljastaa ilmiön levinneisyyden, mutta teema kuuluu Hamasin tv-ohjelmien suosikkeihin. Edellämainitun perusteella on ilmeistä, että Israelilla on oikeus vahvasti puolellaan – jos se tuomitaan objektiivisesti.
Vuonna 2007 Hamasin väärinkäytökset paljastuivat selkeästi ja johtivat tuomioon kaikkialta maailmasta. Mutta muistakaamme, että siinä vaiheessa Hamasin väkivaltaa ei ollut kohdistettu juutalaisiin. Se kohdistui heidän arabiveljiinsä. Hamas ei ole muuttunut. Heidän käytäntönsä ja ideologiansa eivät ole muuttuneet. Mutta tänä päivänä heidän kohteenaan ovat jälleen juutalaiset. Vaikuttaisi siltä, että juutalaisiin kohdistuva väkivalta saa maailman menettämään objektiivisuutensa. Päin vastoin kuin mitä suuri osa tiedotusvälineistä ja älyköistä kirjoittaa, Israel ei vastusta todellisuuden paljastamista, on sitten kyse Marmaran tapahtumista tai sodasta Gazassa. Totuuden täysi paljastaminen tuo todennäköisesti ilmi joitakin Israelin virheitä, mutta ennen muuta se paljastaa Hamasin todelliset tarkoitusperät ja luonteen. Vasta kun saavutamme tämän tason, pystyy laaja yleisö muodostamaan tietoon perustuvan mielipiteen. Nyt käynnissä oleva Hamasin kaunistelu kätkee totuuden ja johtaa yleisöä harhaan.
Se, että laivueiden järjestäjät jatkavat lääkkeitä ja humanitäärisiä varusteita kuljettavien laivojen lähettämistä siitä huolimatta, että näiden tarvikkeiden kuljettaminen Gazaan on koko ajan ollut sallittua, osoittaa, ettei heidän päämääränsä ole helpottaa arabiväestön olosuhteita, vaan antaa oikeutusta Hamasille.
PO LIIDRID KASUTAVAD SÜNAGOOGI TAASPÜHITSEMIST RAHUTUSTE ÜLESÕHUTAMISEKS
Mitmed PO liidrid kasutasid juudi kvartalis asuva sünagoogi taaspühitsemist üleskutsete hõikumiseks kaitsta Jeruusalemma „judaiseerimise“ eest. Hurva sünagoog ehitati aastal 1700, kuid hävitati üsna pea. See ehitati uuesti üles 1864. aastal ning oli Jeruusalemmas suurimaks sünagoogiks, kuni jordaanlased selle 1948. aastal hävitasid. Esmaspäeval toimus taastatud sünagoogi pühitsemine rea poliitikute ja rahvajuhtide, nende hulgas Knesseti spiikeri Reuven Rivlini juuresviibimisel.PO esindaja Mohammad Dahlan aga väitis, et sünagoog on ehitatud veelgi vanema mošee kohale ning et see projekt on seotud plaaniga, mis näeb ette kontrolli saavutamist Al Aqsa mošee üle Templimäel. Ta kutsus moslemeid üles Al Aqsa mošeed kaitsma. Templimägi asub umbes 300 meetri kaugusel sünagoogist. Araablaste hirmud tulenevad ilmselt ühest juudi mõttetarga Vilna Gaoni prohvetisõnast, et sel päeval, kui Hurva sünagoog uuesti pühitsetakse, alustatakse Kolmanda Templi ehitamist.
Kive loopivaid noorukeid laialiajavad Iisraeli sõdurid on TV-operaatorite lemmikuudiseks. Sellised pildid loovad tõhusalt kuvandit jõhkrast okupatsioonivõimust, mis teeb liiga süütututele ja kaitsetutele elanikele. Selle kohta oleks palju muudki öelda, kuid teadaannetest jätetakse sageli välja kokkupõrgete põhjused. Selle nädala kokkupõrgete ajendiks olid absurdsed väited, nagu kavatseksid juudid sünagoogi pühitsemise järel Al Aqsa mošee hõivata.
PO liidrid teadsid, et nende väited, mis noori rahutusi korraldama õhutasid, ei ole tõesed. Kuid nad teadsid ka seda, et telekaadrid on hindamatuks vahendiks nende propaganda levitamisel maailmas. Nad on valmis maksma hinda, riskides oma noorte elude ja tervisega. Nende poolel olevad ajakirjanikud peaksid õppima küsima õigeid küsimusi ning mitte lubama end kasutada propagandavahendina.
Kive loopivaid noorukeid laialiajavad Iisraeli sõdurid on TV-operaatorite lemmikuudiseks. Sellised pildid loovad tõhusalt kuvandit jõhkrast okupatsioonivõimust, mis teeb liiga süütututele ja kaitsetutele elanikele. Selle kohta oleks palju muudki öelda, kuid teadaannetest jätetakse sageli välja kokkupõrgete põhjused. Selle nädala kokkupõrgete ajendiks olid absurdsed väited, nagu kavatseksid juudid sünagoogi pühitsemise järel Al Aqsa mošee hõivata.
PO liidrid teadsid, et nende väited, mis noori rahutusi korraldama õhutasid, ei ole tõesed. Kuid nad teadsid ka seda, et telekaadrid on hindamatuks vahendiks nende propaganda levitamisel maailmas. Nad on valmis maksma hinda, riskides oma noorte elude ja tervisega. Nende poolel olevad ajakirjanikud peaksid õppima küsima õigeid küsimusi ning mitte lubama end kasutada propagandavahendina.
UUED KORTERID JERUSALEMMAS, UUS KRIIS
Jeruusalemma kohaliku ehituskomisjon otsuse peale anda luba 1600 uue eluaseme ehitamiseks Ida-Jeruusalemma Ramat Shlomo rajooni kostus kõikjalt hukkamõistvaid hääli. ÜRO peasekretär ütles, et „rahvusvaheliste seaduste järgi on asundused illegaalsed“ ning lisas, et ehitustöö on vastuolus Teekaardile vastavate Iisraeli kohustustega. See teadaanne pani piinlikusse olukorda peaministri Netanyahu, kuna neil päevil on Iisraeli külastamas USA asepresident Jo Biden. Biden mõistis selle otsuse jõuliselt hukka, nii selle sisu kui ka ajastuse, eriti pidades silmas, et lähipäevadel peaksid pärast rohkem kui aastapikkust vaheaega algama kõnelused Iisraeli ja Palestiina Omavalitsuse vahel. Netanyahu esindaja oli nõus, et loa andmise ajastus oli ebaõnnestunud, kuid ta rõhutas, et otsuse langetavad kohalikud võimud ning et see on ainult esialgne otsus. Läheb veel mitu kuud aega, enne kui ehitustöid saaks alustada. Ta lisas siiski, et „peaminister ei tunne häbi ehitustööde pärast Jeruusalemmas.“
Diplomaatias kasutatakse sihilikult ebatäpseid sõnastusi. On võimalik kasutada palju täpsemaid sõnu, sarnaselt näiteks õigusalaste tekstidega, kuid see takistaks osapooltel mitmetes asjades kokkuleppele jõudmist. Ebatäpne sõnastus võimaldab kummalgi osapoolel teksti tõlgendada nii, nagu talle kasulik on. See kehtib kindlasti ka Iisraeli ja Palestiina araablaste vahel sõlmitud kokkulepete puhul. Sellepärast räägib Ban Ki-Moon Teekaardi kokkulepete rikkumisest, kuid Iisrael ei pea Jeruusalemmas tehtavaid ehitustöid eriliseks lepete rikkumiseks. Ban Ki-Moon peab Ramat Shlomot ebaseaduslikuks asunduseks, kuid Iisraeli jaoks on see vaid Jeruusalemma rajoon, mis ei erine mõnest Tel Avivi rajoonist. Mis puudutab aga Netanyahu poolt novembris väljakuulutatud ehitustööde külmutamist asundustes kümneks kuuks, siis sel puhul öeldi selgelt, et see ei hõlma Jeruusalemma. Iisraeli seisukohast ei olnud pealinna ehitustööde külmutamise küsimus isegi päevakorras. Kuna rahvusvaheline kogukond ei aktsepteeri Ida-Jeruusalemma annekteerimist Iisraeli poolt, ei saa nad jätta reageerimata. Tänu sellele, et läbirääkimised on uuesti algamas ning seda jõupingutust ei soovi algusfaasis keegi nurjata, kaob see küsimus tõenäoliselt kiirelt päevakorrast. Selles mõttes oli projekti väljakuulutamine kõige paremini ajastatud.
Kui aga võrrelda Jeruusalemma mõne teise linnaga maailmas, siis kuulutati see projekt välja igal juhul liiga hilja. Jeruusalemmas on suur puudus korteritest ning selle vajaduse täitmiseks oleks vaja mitmeid Ramat Shlomo sarnaseid projekte. Ent Jeruusalemmas võivad ka sellised lihtlabased otsused, nagu elamuehitust puudutavad otsused, põhjustada tugevaid lahkhelisid. Jeruusalemma kohaliku tähtsusega poliitiku positsioon pakub kindlasti väljakutseid.
Diplomaatias kasutatakse sihilikult ebatäpseid sõnastusi. On võimalik kasutada palju täpsemaid sõnu, sarnaselt näiteks õigusalaste tekstidega, kuid see takistaks osapooltel mitmetes asjades kokkuleppele jõudmist. Ebatäpne sõnastus võimaldab kummalgi osapoolel teksti tõlgendada nii, nagu talle kasulik on. See kehtib kindlasti ka Iisraeli ja Palestiina araablaste vahel sõlmitud kokkulepete puhul. Sellepärast räägib Ban Ki-Moon Teekaardi kokkulepete rikkumisest, kuid Iisrael ei pea Jeruusalemmas tehtavaid ehitustöid eriliseks lepete rikkumiseks. Ban Ki-Moon peab Ramat Shlomot ebaseaduslikuks asunduseks, kuid Iisraeli jaoks on see vaid Jeruusalemma rajoon, mis ei erine mõnest Tel Avivi rajoonist. Mis puudutab aga Netanyahu poolt novembris väljakuulutatud ehitustööde külmutamist asundustes kümneks kuuks, siis sel puhul öeldi selgelt, et see ei hõlma Jeruusalemma. Iisraeli seisukohast ei olnud pealinna ehitustööde külmutamise küsimus isegi päevakorras. Kuna rahvusvaheline kogukond ei aktsepteeri Ida-Jeruusalemma annekteerimist Iisraeli poolt, ei saa nad jätta reageerimata. Tänu sellele, et läbirääkimised on uuesti algamas ning seda jõupingutust ei soovi algusfaasis keegi nurjata, kaob see küsimus tõenäoliselt kiirelt päevakorrast. Selles mõttes oli projekti väljakuulutamine kõige paremini ajastatud.
Kui aga võrrelda Jeruusalemma mõne teise linnaga maailmas, siis kuulutati see projekt välja igal juhul liiga hilja. Jeruusalemmas on suur puudus korteritest ning selle vajaduse täitmiseks oleks vaja mitmeid Ramat Shlomo sarnaseid projekte. Ent Jeruusalemmas võivad ka sellised lihtlabased otsused, nagu elamuehitust puudutavad otsused, põhjustada tugevaid lahkhelisid. Jeruusalemma kohaliku tähtsusega poliitiku positsioon pakub kindlasti väljakutseid.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)